keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulukoristeet farkuista

Tänään on vuorossa vuoden viimeinen farkkujen totaalikierrätyspaja kirjastossa, tällä kertaa Töölössä. Koska joulu on jo nurkan takana, päivitin mallityöarsenaalia ajankohtaisemmaksi ja tein farkkupaloista joulukoristeita.
Joulukoriste farkkupaloista

Tämä mobile on helppo tehdä. Tarvitaan vain farkkua, sakset, tekstiililiimaa ja lankaa. Leikkelin farkkupaloista erikokoisia tähtiä, liimasin kaksi saman kokoista tähteä tekstiililiimalla yhteen ja jätin pellavalangan väliin. Ripustin langat tähtineen oksanpätkään ja lopputulos on aika söpö. Yksinkertainen ja kaunis.


Pikkutähdistä tuli sievä tähtivana kiedottavaksi sypressin ympärille. Lopuista tähdistä ja unaisista kangastilkuista tuli kuusenkoristeita. Ne saivat lisäväriä yksinkertaisista harsinpistoista kirjontalangalla.

Oksat ja havut betonimaljakossa saa ajaa kuusen virkaa

perjantai 9. joulukuuta 2016

Kovaa vääntöä pari päivää

Otin pitkästä aikaa esiin kitarankielet ja vanhat nahkavyöt ja ryhdyn vääntämään kitarankielikoruja. Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka työlästä olikaan saada kielet asettumaan toivottuun asentoon. Nyt 2 päivää on kulunut ja sormet arkana, mutta valmiina on kuusi rannekorua myytäväksi Wohlsin kartanon Luciamarkkinoilla sunnuntaina 11.12. klo 12-15. Kolme rannekorua tein miesten mittoihin ja kolme on pienempää, naisten ranteeseen sopivia. Kiva nähdä kuinka kauppa käy.







sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Askartelijan kirja-aarre

Tapettimallikirjat on tämän hetken lempikirjojani :-). Tapettimallistot Töölön Keittiömaassa olivat vaihtuneet ja neljä näyttävää tapettimallikirjaa olivat jo matkalla roskiin, kun Keittomaan omistaja onnekseni tarjosi kirjoja tuunausmateriaaliksi. Superiloisena kävin korjaamassa aarteet talteen. Kiitos Eija ja Keittiömaa!

Tapettimallit eivät olleetkaan ihan perus-beigejä tapetteja vaan todella näyttäviä, bling-bling tyylisiä luksustapetteja. Vahvoja värejä, metallihohtoa, struutuureja ja glitteria. Juuri sopivia joulukortteihin.

Leikkelin simppeleitä joulupalloja ja joulukuusia (tai tyttären mielestä tonttulakkeja) tapettipapereista. Painoryhmän Sirpan lahjoittama harmaa ylijäämäkartonki oli juuri sopivan neutraali tausta säihkyvän metallihohtoisille koristeille. Lisäksi ei tarvinnut kuin vetää muutama viiva tussilla ja painaa joulun toivotus Suomalaisesta Kirjakaupasta löytyneellä leimasimella ja nopeat joulukortit valmistuivat koko suvulle pikavauhtia.
Tapettimateriaalia on vielä yllinkyllin jouluaskartelupajoihin. Tervetuloa mukaan askartelemaan joulukoristeita esim Tapiolan kirjastoon la 10.12.2016.



Vaihdoin taustapahvin välillä mustaan kartonkiin ja korteista tuli dramaattisempia. Kulta- ja hopeatussi erottuu hienosti mustasta taustasta.



keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Hevi-tyylin joulukortti

Törmäsin netissä minulle täysin uuteen reliefitekniikkaan, jolla voi tehdä hevidiggarillekin sopivia joulukortteja. Tekniikka on helppo, mutta melko hidas, kun liimausta ja maalin kuivumista pitää odotella. Tarvikkeet löytyvät helposti lähes joka kodista: pahvipakkauksia tai valmiita korttipohjia, hedelmien tai vihannesten verkkopusseja, pala alumiinifoliota ja ohutta kattilan puhdistukseen tarkoitettua teräsvillaa. Lisäksi tarvitaan  spraymaalia ja askarteluliimaa. Struktuuria antamaan voi käyttää myös vahvaruotisia lehtiä, nailonpitsiä, erilaisia kohokuvoituja pahvipakkauksia tai kuvioita voi itse tehdä kuvioleikkurilla.

Korttikartonkia kannattaa kysyä painotaloista, sillä siellä syntyy kartonkisilppua, joka on liian pientä painokoneisiin, mutta juuri sopivaa askartelijalle. Minä sain omani Painoryhmästä, jossa taannoin Tuunaajamutsin käyntikortit tilasin. Loistavaa palvelua, sillä leikkasivat vielä ylijäämän sopivaan kokoon!
Heavy-metaltyylinen joulukortti

Kortti valmistuu näin:


  • Leikkaa kartongista korttipohja ja sitä vähän pienempi pala johon kootaan reliefikuvio. 
  • Liimaa pienemmälle kartongille pala verkkopussia tai pitsiä tuomaan reliefin taustaan struktuuria
  • Leikkaa kartongista haluamasi kuvio ja liimaa se verkkopussilla peitetyn kortin päälle
  • Leikkaa keittiöfoliosta vähän kartonkia isompi pala, levitä liimaa folion taustaan ja peitä kortti foliolla. Käytetty, pesty folio käy hyvin, tai vaikka Fazerin suklaalevyn folio 
  • Painele sormella folio tiukasti kiinni korttiin niin, että verkkopussin struktuuri ja tähden ääriviivat tulevat esiin
  • Spraymaalaa foliopinta. Kannattaa valita väri joka erottuu foliosta riittävästi, Minulla oli varastossa vain valkoista, mustaa ja punaista, joista musta toimi parhaiten kontrastina foliolle.
  • Anna maalin kuivua seuraavaan päivään
  • Ota pieni pala ohutta teräsvillaa ja hankaa folion maalipintaa varovasti niin että maali hankautuu irti koholla olevien pintojen päätä ja reliefikuvio tulee esiin. 
  • Pyyhi maalipöly, käännä folion reunat reliefin taakse ja liima foliolla peitetty kartonki isomman kartongin päälle. 
Folion alle on jätetty kangasta, lehtiä, pitsiä, kuvioleikkurilla leikattuja lintuja ja rataspyöriä jne.
Steampunk tyyliä jouluun!

perjantai 30. syyskuuta 2016

Huivista talvisempi paita, osa 6

Huivipaita ei ole vain kesän juttu. Venäläistyylisestä, isosta villahuivista tehty versio on kevyt mutta mukavan lämmin myös syys- ja talvikäyttöön. Värit tässä huivissa on melko räväkät, ei meikäläisen normiväriskaalaa, mutta syksyn pimeydessä saa välillä räväyttää villeilläkin väreillä.

Huivin löysin jo reilu vuosi sitten Suomenojan Kierrätyskeskuksesta. Innolla lähdin sitä silloin tuunaamaan ajatuksena tehdä huivista edellisen postauksen mallinen kaftaani. Mutta into laantui kun pääntien leikkaamisen jälkeen huomasin huivissa pari reikää juuri pahasti keskellä etukappaletta. Viskasin sen harmissani keskeneräisten töiden laatikkoon marinoitumaan, josko uusi inspiraatio myöhemmin iskisi.

Ja iskihän se. Keksin taittaa paidan kulmittain kahtia, jolloin reiät jäi pois leikattavaan osaan. Pääntie piti tehdä vähänkulmikkaaksi, jotta aiemmin leikatun aukon sain symmetriseksi.

Käänsin pääntien vielä vanhasta t-paidasta leikatulla kaistaleella, niin villa ei kutittele kaulalla. Helmasta ja hihansuista leikkasin ylimääräisen pituuden ja käänsin päärmeen. Näin vinoon aseteltuna ohut villa laskeutuukin kauniimmin

perjantai 5. elokuuta 2016

Huivista paita, osa 5

Huivituunaussarjaa tuli pieni tauko, kun vaihdoin viikoksi materiaalin silkistä sementtiin. Tai oikeastaan betoniin, mutta niistä töistä tarkemmin myöhemmin.

Tänään pudistelin loputkin betonipölyt päältäni ja pääsin taas käsiksi L'asessorin poistohuivisäkkiin, Sieltä löytyi muutama pitkä viskoosihuivi, ihanan ilmavia ja kevyitä. Juuri sopivia rantakaftaaniin. Vaikka helle tältä kesältä olisi jo ohi, tulee se seuraavakin. Ja jos oikein hyvin käy, saattaa talvella olla ohjelmassa lomamatka johonkin lämpimään ja rantakaavulle tulee tarvetta.


Tätä lilan väristä, liukuvärjättyä huivia löyty säkistä kaksi kappaletta. Yhdistin ne saumalla keskeltä, jätin noin 45 cm aukon pääntieksi ja vähän olkavarren ympärysmittaa isomman aukon kädentietä varten. Lopputulos on ranta-kaftaani, joka muuntuu moneksi! Vyön kanssa se sopii tunikaksi, hellepäivänä olalle voi solmia silkkinauhat pitämään hihat ylhäällä, ja kun ilta viilenee, voi hihat laskea alas käsivarsien suojaksi.

Lisää kuvateksti


Olkapäille voi solmia silkkinauhat pitämään hihoja ylhäällä

Kun hihat on laskettu alas, lämmittää kaftaani myös olkavarsia


Kuvittelin, että tästä tulisi keski-ikäisen äiti-ihmisen ranta-asu mutta nyt kävi niin hassusti, että mallina toiminut teini omi kaavun itselleen heti kuvauksen jälkeen. Siellä se nyt viipottaa kaverilleen kaftaanin helmat hulmuten :-)
Ihanaa kun kelpasi!

torstai 28. heinäkuuta 2016

Huivista paita, osa 4

Nyt uusiokäyttövuorossa on Marja Kurjen silkkiset messuhuivit entisestä työpaikasta, Hotelli Inter-Continental Helsingistä. Vähän nostalgisia fiiliksiä nämä herättää, mutta koska huivit eivät ole olleet käytössä yli 15 vuoteen, ne voi surutta tuunata.

Huiveja oli kaksin kappalein, kun käytin niitä työasun yhteydessä aina messuilla ja tapahtumissa. Logo oli kiinnitetty diskreetisti lisälappuna päärmeeseen, joten se oli helppo napsaista irti. Printtikuvio ei ihan ole minun makuuni, mutta kesäisenä paitana valkoisten housujen kanssa tämä voisi vielä toimia.
Messuhuivit uusiokäyttöön
Materiaalia riitti, sillä huivit oli melko suuria, 85x85 cm. Ensin kokeilin tästä samaa simppeliä versiota kuin edellinen silkkihuivipostaus oli, mutta se ei toiminut. Sivusaumat roikkui melkein polvissa.
Sitten tein kaftaanityyppisen version, jossa ompelin sivusaumat lähelle vartalolinjaa mutta jätin kuitenkin huivin kokonaiseksi, hihat liehutteleman vapaasti, näin:

Sekään ei toiminut.

Ei auttanut kuin ottaa sakset esiin ja leikellä huivit tyköistuvammaksi malliksi. Leikkasin helpon, kimonohihaisen mallin joka on vähän slimmattu ja pääntietä vähän uurrettu. Pituuttakin lyhensin reilusti, kun leveä vihreä raita ei ollut minun makuun. Helman ompelin koneella, mutta pääntien ja hihansuut ompelin suosiolla käsin.


Tämän huivipaidan osalta olen vähän kahden vaihella, tuleekohan sittenkään pidettyä?







keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Huivista paita, osa 3

Kolmas huivituunaus on yltiöromattinen. Äidiltä perittyjen kankaiden joukossa oli söpö perhos-kukkahuivi. Tosi kesäinen, unikkoja, ruiskukkia ja viljantähkiä.


Jotenkin kuosi muistuttaa kansallispuvun huivia, mutta tämä taitaa olla jonkun lehtitilauksen kylkiäisenä saatu. Materiaalin on taas puuvilla-viskoosia, eli mukava päällä.
Etsin varastoistani kermankeltaiseen pohjaväriin sopivaan vanhaa t-paitaa selkäkappaleeksi, muttei sellaista tähän hätään löytynyt. Sen sijaan löytyi kauan sitten Kiinasta tuliaisina saatu, täsmälleen samanvärinen silkkikangas. Nyt kun tarkemmin mietin, niin jossain pitäisi olla myös vanha kermankeltainen, silkkinen jättipaita suoraan 80-luvulta. Se olisi ollut tähän tarkoitukseen vieläkin parempi, jos olisi muistanut kaivella kaappia ajoissa.

Tämän huivipaidan malli on suurin piirtein sama kuin edellisessä huivipaidassa, sillä erolla että nyt käytin oikein käsityölehden kaavaa. Virhe! Suuri virhe! Nimittäin piirsin epähuomiossa etukappaleen kaavanXL-koossa ja takakappaleen L-koossa. Etukappaleen kädenteitä olisi pitänyt vähän uurtaa syvemmältä, tulevat nyt vähän liikaa kainaloon. Eikä virheet tähän jääneet: käänsin pään- ja kädentiet silkistä leikatulla vinokaitaleella,  ja venytin vinokaitaletta ommellessa. Toinen virhe! Joustava t-paitakangas antaa anteeksi ompelijan virheet, mutta ei tämä kiinalainen silkki, enkä saanut vinokaitaletta asettumaan kauniisti. Ajattelin, että asia korjaantuu, jos päällitikkaan sauman kaksoisneulalla. Se oli kolmas virhe. Ei auttanut kuin purkaa vinokaitaleet irti ja ommella ne uudelleen käsin. Ei ne vieläkään täydelliset ole mutta silittämällä siistit.


Muuten tähän ihanan kesäiseen ja tyttömäiseen huivipaitaan olen kyllä tyytyväinen. Tulee varmasti käyttöön.


Huivikasassa on vielä tuunattavia, huomenna käsittelyyn pääsee taas kaksi identtistä silkkihuivia, myyntitapahtumissa käytettyjä työhuiveja entisestä elämästä.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Huivista paita, osa 2

Tämän, noin 20 v vanhan Jackpotin huivin kuosista tykkään tosi paljon. Neliön muotoinen huivi on kuitenkin vähän liian iso, ajattelin jo leikata sen puoliksi ja yhdistää palat pitkäksi huiviksi, mutta reunasta, juuri krittisestä kohdasta löytyi pari reikää. Materiaali on ilmeisesti viskoosipuuvillaa eikä se pysy kaulalla oikein pöyheänä, vaan jotenkin latistuu ja valuu, joten kauniista kuosista huolimatta käytin sitä lähinnä lenkillä tai metsässä suojaamassa hirvikärpäsiltä. Mutta valuvan laskeutuva huivi toimisi ehkä paremmin kesäpaidassa etumuksena.
Viime vuonna tein jo vastaavantyyppisestä, mummon vanhasta viskoosihuivista paidan, joka onnistui hyvin ja on tosi mukava päällä. Sama uudistus tehdään siis tälle!

Selkäkappaleeksi mustapohjaiseen huivipaitaan löytyi entisen työpaikan musta mainos t-paita. Paita oli onneksi sen verran suuri, että ilman painatusta ollut etukappalekin riitti hyvin huivipaidan takakappaleeksi.


Leikkasin t-paidasta pois hihat ja pääntien, muotoilin viimevuotisen paidan mittojen mukaan ja leikkasin ylijäämäpaloista pääntielle ja hihansuille huolittelukaitaleet.

Leikkasin huivista samankokoisen kappaleen, tosin pääntien ja kädentiet vähän syvemmiksi. Reunassa olleet pari reikää jäi sopivasti jämätilkkuihin.

Käänsin kaula-aukon ja kädentiet t-paitasuikaleilla. Helmakäänteet oli jo valmiina sekä paidassa, että huivissa, joten homma oli sitä myöden selvä!
Vanhasta Jackpot-huivista kesäpaita.
Nyt huivi on taas arvoisessaan käytössä. Veikkaan, että tästä paidasta tulee suosikki, jota käytän mustan villatakin kanssa vielä pitkälle syksyyn.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Huivista paita, osa 1

Kaapista löytyi kasa käytöstä poistuneita huiveja. Jossain oli pieni reikä, joku oli väärän kokoinen ja joku taas kaulalla huono tai ei sovi nykyiseen väritykseen. Valitsin niistä kivoimmat kuosit ja lähdin tekemään kesäisen kevyitä paitoja ja toppeja. Tässä ensimmäinen, helpoin ja nopein:

Unelmankevyt silkkipaita syntyi kahdesta l'Asessorin identtisestä huivista. Nämä olivat jääneet myymättöminä maahantuojan varastoon, josta sain keväällä huiveja kierrätysprotoiluun. Suurin osa huiveista oli keinokuitua, mutta joukosta löytyi muutama silkkinenkin. Näiden huivien ajaton värimaailma miellytti silmää ja sinisen raitansa ansiosta sopii hyvin farkkujen kanssa pidettäväksi.

Tämän helpompaa huivipaitaa ei olekaan:

Jätin yläreunan keskelle pääntielle noin 30 cm aukon ja sivuille kädenteille 20 cm aukot. Ompelin olkasaumat vähän viistoon ja sivusaumat suoraan. Valmista tuli!





lauantai 16. heinäkuuta 2016

Terveisiä pyjamatehtaalta

Sataa taas! Siis oiva ompelupäivä. Pyjamahousut on sopivan simppeli ja nopea ompelutyö joka valmistuu parissa tunnissa. Toukokuun Suuri Käsityö -lehdessä (5-6/2016) oli pellavahousun kaava, joka soveltuu hyvin pyjamahousuksi.

Sen verran innostuin, että tehtailin kerralla neljät pyjamahousut, kaikki kierrätyskankaista. Muuntelin vähän mallia, jätin taskut pois, vaihtelin pituutta ja lisäsin lahkeen suuhun resoria, kuminauhaa tai laskoksia.

Ensimmäiset kolme tein tuttavani vanhan Tekla-tädin jäämistöstä löytyneistä puuvillakankaista. Kankaat olivat vähintään 40 vuotta vanhoja ja käyttämättömiä. Tekla oli ollut ompelija ja jälkeen jääneet kankaat laadukkaista, suurin osa villakankaita ja vuorikankaita, mutta säkistä löytyi myös hyviä puuvillakankaita.

Ekat pyjamahousut tein vajaamittaisiksi kesäisen kevyestä, turkoosi-valkoisesta puuvillakrepistä, toiset tyttärelle ohuesta, sähäkän pinkistä flanellista, kolmannet musta-puna-valkoisesta puuvillakankaasta. Niistä kolmansista ei tullut kovin mukavat sillä kangas on liian napakkaa ja kovaa, kuin tärkättyä, eikä eka pesu pehmentänyt kangasta ollenkaan.

Mutta onneksi varaston siivouksessa löysin meidän ensimmäisen oman asunnon keittiön verhot.

Kuosi on Marimekon Kesanto, josta tykkäsin kovasti. Niin paljon, etten ollut raaskinut heittää verhoja pois, vaikka kuosi oli haalistunut keittiön ikkunassa auringon paahteessa. Kangas on ihanasti pehmennyt monissa pesuissa eikä haalistumat haittaa pyjamahousuissa ollenkaan. Siis ihan täydellinen kangas tähän hommaan.

Kesäsade lakkasi ja pyjamahousut pääsivät narulle kuivumaan

Toinen Kesanto verho on vielä käyttämättä. Jos sadepäiviä vielä riittää, taidan tehdä siitä vielä pyjamapaidan.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Polvipehmusteet puutarhatöihin

Ihanat toukokuun ilmat ajoivat pihahommiin ennätysaikaisin. Puutarhassa kontatessa kaipaan aina polvisuojuksia pehmusteeksi ja pitämään housunpolvet puhtaina.

Kaapissa oli sopivasti Break Sokos Hotel Flamingon kylpylätossuja. Niissä on sopivasti pehmustetta ja pohja pitää kosteutta. Ei tarvinnut kuin leikata vanhasta t-paidasta 4 suikaletta, nitoa ne tohvelien reunoihin (perus toimistonitoja toimii hyvin)  ja solmia tossut polviin. Kelpasivat miehellekin terassilautojen hiomishommiin.

Nämä kierrätys-polvisuojat kannattaa ottaa myös mukaa marjareissulle niin voi kyykkimisen sijasta välillä laskeutua polvilleen marjamättäiden ääreen.



maanantai 23. toukokuuta 2016

Uudet setelit

Edellisessä blogipostauksessa oli ohjeita setelitaitteluun. Viikonloppuna huomasin, että uusi 20€:n seteli ei taivukaan yhtä hyvin kuin edellinen, vanhempi malli. Uudessa setelissä hologrammiraita oli sen verran kovempi että pelotti, jos se vaikka murtuu vekatessa. Piti siis kehitellä pikapikaa uusi, hellävaraisempi malli, jotta sain päivänsankarille persoonallisemman rahalahjan.

Tässä mallissa setelit vain rullataan, korttiin viilletään paperiveitsellä urat kiinnitysnauhaa varten. Nauha pujotetaan viilloista sisään ja ulos ja setelirulla kiinnittyy lenkillä korttipohjaan. Lenkistä raha on helppo irroittaa ja ottaa sileä seteli käyttöön

Kukkia setelimaljakoissa

Kortin kääntöpuolelta näkyy tekotapa. Nauha pujotellaan viiltojen läpi ja setelit sujautetaan nauhan lenkkeihin


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...